Esikunta- ja huoltokomppanian edustajia
Alus painettihin sillai antaumuksella kun niitä kontteja ja tavaraa. Slavonskista Kroatian puolelta haettiin rautatieasemalta junalähetyksistä. Se oli touhua. Onhan täällä miehiä seonnutkin.
- Siellä sekos ensimmäinen. Juu-u. Siellä asemalla jo kerättiin panokset pois ensimmäiseltä. Palvelee kyllä vieläkin, mutta sillon tuli jotain... sen verran, että J. otti kaks kertaa panokset pois.
- Ja kaks semmosta oli, joilta olis saanu ottaa jo ennemmin. En tiedä miten ne luisteli... oli päissään kaupungilla kokoajan. Sit kun sielä ei pystyny nukkuun. Junaa kulki koko ajan. Herrat kävi sillonkin nukkuun yönsä hotellissa, ja jätkät yritti sit nukkua siä asemarakennuksessa.
- Käytävällä melkein, perkele...
- Sit yritettiin keittää jotakin... virittää jotain soppaa siinä.
- Sielä sekos ensimmäinen. Ennenkun oltiin ees Bosniassa... Savajoesta vielä menty ees yli... tunnit täynnä joo. Ammukset kerättiin pois.
- Joo. Sehän oli, että kun pykälääkin (vartioon) vaihettiin niin, ei tarvii tulla, kyllä hän voi jäähä. Ei herättäny ketään muita pykälään. Yksin sielä.
- Sit rupes osotteleen jo asseella.
- Ei ku, ei ollu asetta sillon, niin luuanvarrella...
- R:n kansa purettiin sillon yöllä kun muut oli jo menny nukkuun. Niin me R:n kanssa, että puretahan nuo traktorit pois, laitetaan kyytille. Niin päästään aamulla ajoisa lähtemää. Se oli hyvä ku me sielä rymyttihi niin se: “Ei saa tuolla tavalla yöllä täälä... varkaiksi luulin...”. Se oli aivan säikkynä sielä. Se oli kato junaosastosa tullu. No arvaa oliko se ryypänny viikon. Junaosaston miehet. Se oli kännisä koko matkan ajan. Kato laivalle ku ne ampu, nii heti kassit täynnä... niin laivalla jo ihan tillin tallin. Hyvä, että sai kamat junaan...
- Sieltähän tuli monta muutakin junaa. Eri junilla tippu niitä.
- Juna kun Slavonskin asemalla pysähty niin, nää meni herättähän niitä. Eihän ne tienny ees misä maasa he ovat. Nää kato tuli sieltä, että: ”Nyt purkahan junaa”. Kukaan ei tuntenu mua ja sano vaan, että:”Älä ny viitti, ei me vielä missään olla”. Kato kun monen maan läpi tuli.
- Kahesa, kolmesa vuorokaudesa tuli ja jätkät puhu vaan, että täähän kestää viis vuorokautta, ja viinaa oli heti...
- Miehet kato känni päällä sielä ja mä, että: ”Junaa purkahan!”. Kymmenen astetta pakkasta ulkona ja lunta haaroperiin asti. Eikun että töihin. “Älä, älä nyt viitti...”. Ne oli aivan pois päältä koko remmi.
- Ne vaan, että:”Anna nyt nukkua”. Sinne ne painu sinne lattialle makaan ei niistä ollu mitään apua. Me purimma ja lastasimma ja purimma ja lastasimma.
- K. kerto sen jutun, kun ne oli jossain asemalla pysähtyny, niin siinä oli sitten ollu jenkkien juna kanssa. Sit tota... vähän jalottelemaan ja tsekkaamaan, että kamat on vielä kyydissä junassa. Sit jenkit oli siellä, niillä oli niitä pieniä minipulloja sitten, ja vinkannu pojille, että tulkaa tänne täällä on vähän viinaa. Vähän aikaa kulu niin siellä oli suomalaisen junan joka ikkunassa kohta jätkät roikkunu molemmissa käsissä lekat:“KYLÄ MEILLÄKI O!”.
- Sit oli tanskalaisten movement control- porukka. Siinä oli niitä MP:tä (military police) ja mitä niitä oli. Kyllähän nekin näki, että yli puolet oli porukasta niin hulluna päisään... nauro koko ajan kun oli semmonen säpinä päällä koko ajan.
- Kylä se junan purku ja se... niin kylä se lähti ja toimi hyvin.
- Meni tohinalla kyllä.
- Kyllä niitä junia tulikin. Mitä, sataviiskytä autoa. Suurinpiirtein. Kaivurit ja työkoneet ja kaikki.
- Laivassa ei ollu tilan kanssa mitään väliä, mut sitten kaikki junat oli suurinpiirtein äärimittasia. Tiukkaa oli olevinaan. Et ykskin vehje jos tulee lissää niin joudutaan ottaa uus vaunu lissää ja sit juna on liian pitkä. Joudutaan tekemään toinen juna.
Seuraava tarina |
